Arca Fabulorum - Tarina-arkku

Tervetuloa seikkailulle blogiini! Täällä skaala on niin laaja, että löytyy asiaa ihan kaikkialta! Aina esim. kirjoja rakastanut olen, sillä ne avavaat niin monet ovet! Oi tapoja, oi kulttuuria ja historiaa, joita kirjallisuudesta ja hyvistä leffoista tai sarjoista saa! ... Arca Fabulorum - Tarina-arkku, täynnä tarinoita ja pursullaan ideoita.
-peace & love, and respect to you all-
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2013. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2013. Näytä kaikki tekstit

maanantai 6. helmikuuta 2017

Kiera Cass: Eliitti

Eliitti on toinen osa Kiera Cassin The Selection-sarjaa (Valinta), jonka ensimmäisen osan luin viime kesänä, kun bongasin sen upeasti kimaltelevan kannen marketin kirjahyllystä, enkä voinutkaan vastustaa kiusausta. Sillä kyllähän se näköjään vain on niin, että lähes kaikki naiset pitävät kimaltelevista asioista, ja niinkin maanläheinen ihminen kuin itse olen, voin näköjään laskea itseni silti mukaan tähän ryhmään. I'm a lady! Tämähän on sellainen romanttinen Unelmien poikamies-tyyppinen kirjasarja ja kovin usein ei tule edes luettua tämän tyyppistä kirjallisuutta, sillä kyseessähän on sellaista kevyehköä dystopiahömppää, eli dystopian ja naistenhömpän sekoitusta, josta paras lyhenne mielestäni on dystopiahömppä. Toisaalta tämä on ihan yllättävän näppärä seikoitus ja kuka sanoi ettei naistenhömppä voisi myös olla dystopiaa tai toisinpäin? No one! Joten on pakko myöntää, että olen jäänyt hieman koukkuun ja odotan jo melkoisella mielenkiinnolla viime kuussa suomeksi ilmestynyttä kolmatta osaa nimeltä Ainoa. Pikkuhiljaa alan myös ymmärtämään heitä, jotka ovat koukussa, ainakin aiemmin, mielestäni typeriin tositeeveesarjoihin. Luojan kiitos, että "en katso telkkaria", vaan seuraan netistä kaikkia niitä sarjoja joita haluan, sillä en haluaisi vielä joku päivä havahtua nimittäin siihen, että odotan ja jännitän jonkin tositeeveesarjan finaalia ihan intopinkeenä... niin kuin tämän kirjasarjan kolmatta osaa.   
Nämä kimaltelevat kannet iskivät silmääni, enkä voinutkaan enää vatustaa kiusausta ja olla lukematta tätä aikuisten prinsessasatua. Sain mitä odotin, ja hieman ylikin! 
"Nyt kun joukko on rajattu kuuden tytön Eliittiin, kilpailu prinssi Maxonin sydämestä muuttuu yhä raivokkaammaksi - ja America yrittää vieläkin selvittää omat tunteensa. Rakastaako hän Maxonia, joka voisi tehdä hänen elämästään tarumaista? Vai kuuluuko sydän ensirakkaudelle, Aspenille?
America tarvitsee päätöksentekoon epätoivoisesti lisää aikaa. Muut Eliittiin kuuluvat tytöt kuitenkin tietävät tarkalleen, mitä haluavat - ja American mahdollisuudet päättää tulevaisuudestaan ovat lipeämässä hänen ulottumattomiinsa."
(Takakansi)
Sarjan toisessa osassa panokset kovenevat ja naiset muuttuvat vain raaemmiksi toisilleen. Vaikka aluksi ajattelinkin, että tämä on ihan piece of cake ja onnellinen loppu on varmaa, nyt en enää olekaan niin varma, että kuinka tarinassa käy. Se on nimittäin salakavalasti ja huomaamatta muuttunut yllättävän jännäksi. America ei osaa päättää, että mitä mieltä olisi Maxonista, sillä linnassa on myös hänen entinen poikaystävänsä Aspen, jonka kanssa Americalla oli salainen suhde kotona aikoinaan. Suhde oli salainen, koska Aspen oli arvoltaan alempi Americaa kastijärjestelmässä, joka maassa vallitsee. Pikkuhiljaa tarinan edetessä America kuitenkin huomaa itsessäänkin pieniä mustasukkaisuuden oireita, kun muutkin tytöt viettävät aikaa Maxonin kanssa ja miettii, että mitä kaikkea he yhdessä tekevätkään. Tilanne muutenkin kärjistyy, kun kapinallisten hyökkäykset palatsiin tihenevät ja käyvät raaemmiksi, näyttää siltä niin kuin he aivan selvästi etsisivät jotain tiettyä kirjaa. Kirjaa, jossa kerrotaan Iléan historiasta, sillä sekään ei näytä olevan aivan niin kuin ihmisten on annettu ymmärtää ja uskoa. Pikkuhiljaa America myös alkaa kasvamaan mahdolliseen tulevaan rooliinsa, ja hän alkaa miettimään ja tekemään suunnitelmia kuinka voisi auttaa kärsivää maataan. American suunnitelmat lakkauttaa kastijärjestelmä eivät kuitenkaan ole kaikille mieleen ja ihmiset yrittävät vaikuttaa Maxoninkin mielipiteisiin Americasta. Seuraavassa osassa varmaan saammekin selville kenet America oikeasti haluaa, sekä kenet prinssi Maxon lopulta valitsee? Valitseeko hän omasta tahdostaan vai saadaanko hänet kenties ympäripuhuttua luopumaan viidennestä kastista lähtöisin olevasta Americasta? Kestääkö heidän rakkautensa ja mitä tekevät American vastustajat tai Aspen? Entä mitä kapinallisilla on mielessä?

Jos etsitään laatukirjallisuutta tai tulevia klassikoita, ei Kiera Cassin The Selection-sarja ehkä ole listalla, mutta kun kaivataan kevyttä hömppää matkalle tai muuten vain luettavaksi satunnaisten Nora Robertsien tilalle, niin kyllä tämän silloin voi mukaan heittää... Ainakin itselläni on välillä tarve lukea jotain kevyempää ja siihan hetkeen tämä sarja jopa ylitti odotukseni. Ja onhan se pakko myöntää, että vaikken itse olekaan niin kovin hienostunut, niin onhan sitä ihan kiva lukea ja haaveilla upeista puvuista, kimaltelevista koruista ja kamarineidoista jotka laittavat hiuksesi, sekä tietenkin prinssistä. Oikeastaan The Selection-sarja on aikuisten naisten satu, josta tulee hyvälle ja kihelmöivälle mielelle. Se on myös päässyt yllättämään ja tarina on muuttunut vain mielenkiintoisemmaksi sivu sivulta. On jännää, että vaikka luuli, että tarinan voi kokonaan ennalta arvata, ei se enää olekaan aivan niin, vaan nyt on pidettävä sormet ristissä ja toivottava, että sekä America, että Maxon valitsevat oikein. Tässä kirjassa on myös ystävyyttä, niin oikeaa kuin petollistakin, joten se sopii myös oikein hyvin luettavaksi mm. BFF-lukuhaasteeseen.

Arvosanaksi annan tälle kimaltelevalle kirjalle 3+/5.

Lue myös mitä kirjoitin The Selection-sarjan ensimmäisestä osasta nimeltä Valinta.

Kiera Cass: Eliitti (2016)
Englanninkielinen alkuteos: The Elite (2013)
Kustantanut: Pen & Paper, Pokkaripajan pokkari.
Suomentanut: Laura Haavisto
319 sivua

-peace & love, and respect to you all-

tiistai 10. tammikuuta 2017

Johanna Sinisalo: Auringon ydin

Tämä kirja löytyi TBRsadastani, sillä kirjabloggaritoverini olivat kirjoittaneet siitä sen verran mielenkiintoisesti, että tahdoin itsekin lukea sen. Ja kyseessähän oli vielä elämäni ensimmäinen kotimainen dystopia, joten nyt mentiin tosissaan jännän äärellä ja tietysti mielenkiintoni oli suuri. Kirjan tapahtumat sijoittuivat Suomen Eusistokraattiseen Tasavaltaan vuonna 2013. Eli ajatelkaapa, jos Suomi olisi, niin kuin vaikkapa Pohjois-Korea tai jokin vastaava maa ja kaikki olisivat vielä Orwellimaisesti tutkinnan alaisina, niin sellaiseen maailmaan tässä hypättiin. JAIKS! 
"On vuosi 2013 Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa. Historiallisista virheistä on otettu oppia. Yhteiskuntarauha ja kansanterveys ovat arvoista tärkeimmät. ¤ Terveysviraston valvova silmä ulottuu kaikkialle. Käytännössä kaikki mielihyvää tai riippuvuutta tuottava on kiellettyä: huumausainaat, alkoholi, nikotiini ja kofeiini. Sallittuja poikkeuksiakin on. ¤ Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa on erään tärkeän mielihyvähyödykkeen jakelu haluttu tehdä vaivattomaksi. Siksi valtiollinen tiede on jalostanut ihmisestä uuden alalajin: altiin, nöyrän ja itseään tyrkyttävän. Ennen heitä kutsuttiin naisiksi. ¤ Vanna on jotain aivan muuta kuin miltä näyttää. ¤ Jare on koukussa riskinoton adrenaliiniin. ¤ He yhdistävät voimansa saadakseen pääsylipun jonnekin pois. ¤ He sotkeutuvat äärimmäisen vaarallisena tunnetun nautintoaineen välitykseen. He diilaavat chiliä. ¤ Kun Vanna koettaa epätoivoisesti selvittää, mitä hänen kadonneelle sisarelleen tapahtui, Jare törmää outoon uskontokulttiin, jonka käsissä on Auringon ydin. ¤ Onko tällä epäinhimillisen tulisella chililajikkeella vaikutuksia, jotka on syystäkin kielletty?"
(Takakansi)
Anteeksi mitä?! He diilasivat chiliä, johon Vanna oli vielä koukussakin? Kyllä, aivan totta! Aluksi ajattelinkin, että what the fuuu..k?? Sillä oli, lievästi sanottuna, hieman outoa lukea chili-fikseistä ja sen diilaamisesta, mutta sitten, kun siihen tottui niin okei... Sekä toisaalta se myös sopi hyvin tuohon maailmaan, joten aloinkin olla jo ihan messissä tarinassa! Erityisesti sen jälkeen, kun luin alla olevan kohdan kyseisestä kirjasta, aloin jo tosissaan ymmärtää ja miettiä, että aivan totta näinhän se onkin... Hmm.. pitäisiköhän tätä testata vielä itsekin käytännössä? ...heh.

"Poltetta on suojeltava kuin hiipuvaa liekkiä. Sen on annettava elää, sitä ei pidä tukahduttaa leivällä tai maitotuotteella tai viileällä juomalla. Sillä niin kauan kuin suu ja vatsa tuntee pyhää tuskaa, ruumis pumppaa elimistöön hekumallisia opiaatteja."
(Sivu 133)

Sen jälkeen, kun yllä oleva lainaus oli selventänyt minulle chili-koukkua ja olin saanut sulateltua tiedon sen diilaamisesta, pidin kirjasta todella. Eusistokraattinen Tasavalta oli todella kuumottava, jossa naiset olivat alistuvia pissiksiä. Jo lapsena heistä katsottiin, että olivatko he sopivia, kukkamekoissa kotia leikkiviä tyttöjä, eli eloita vai pitivätkö he esimerkiksi enemmän poikien leluista, jolloin oli syytä äkkiä sterilisoida tuollaiset hirveät morlokit, etteivät he vain pääsisi saastuttamaan, lisääntymällä, tuota ihanaa Suomen Tasavaltaa. Maailmaa, jossa ei ollut tietokoneita tai kummemmin muutakaan elektroniikkaa, sillä niitä pidettiin rappiodemokratioiden hömpötyksinä. Kännykätkin olivat vain turha hedonistimaiden keksintö, joita tuolla upeassa Suomessa ei todellakaan kaivattu, niin kuin ei mm. mikrojakaan. Ihmisille riitti hyvin, että televisiosta näytettiin kahta valtion kanavaa ja radiosta kuuli loton, jota myös valtio peukaloi. Sitten, kun tytöt kasvoivat neidoiksi heille järjestettiin upeaakin upeampi tulokasjuhla, jolloin he astuivat myös pariutumismarkkinoille, oikeastaan heidät iskettiin, niin kuin lihatiskille. Sen jälkeen olikin jo aika lähteä opiskelemaan tärkeitä aineita eloi-opistoon, jossa opetettiin käytännössä kaikki kikat siihen kuinka pitää mies tyytyväisenä. Naiset oppivat kaiken ruuanlaitosta, keskustelu- ja puhetavoista ihan keimailuun ja seksiin asti. Whuuh, that world was craaazy!

Teksti oli menevää ja tarina oikeasti ihan mielenkiintoinen, joten kirja olikin parissa päivässä luettu. Lisäksi tämäkin kirja sopisi myös ihan hyvin luettavaksi mm. BFF-lukuhaasteeseen, jossa on tarkoitus lukea kirjoja joiden yhtenä tärkeänä tekijänä on ystävyys. Suomi johon tarina sijoittui oli kyllä järkyttävä, mutta jos historiassa olisi jotkin asiat olisi menneet toisin, olisimme voineet hyvinkin päätyä hieman samankaltaiseen tilanteeseen. Tämä oli ensimmäinen Johanna Sinisalon kirja, jonka muistan lukeneeni, ja se teki minuun kyllä lopulta sellaisen vaikutuksen, että aion jatkaa hänen tuotantoonsa tutustumista... Ja seuraavaksi aionkin lukea häneltä Enkelten verta nimisen romaanin, josta olen lukenut mielenkiintoisia arvosteluja ja muitakin faktoja, kuten sen, että Albert Einstein olisi aikoinaan sanonut, että jos mehiläiset katoaisivat maan päältä, ihmisellä olisi vain neljä vuotta elinaikaa. 

Tälle kirjalle voi arvosanaksi antaa ihan helposti 4-/5.

Johanna Sinisalo: Auringon ydin (2013)
Kustannusosakeyhtiö Teos
Upean kannen takana seisoo Hannu Mänttäri
336 sivua.
Arvostelukappale.

-peace & love, and respect to you all-


keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Grumpy Cat: Yrmeä kirja [aktivoiva opas sinulle, joka haluat näyttää närkästyneeltä]

Mä olen aina tykännyt Grumpy Catista. Siinä on mun mielestä kissa, jolla on asenne kohdallaan. Lisäksi se on mielestäni hyvännäköinen.
Sen pituinen se.
Kuvat bongailin netistä Grumbyn sivuilta... Kirjasta löytyy toki samat suomeksi.
No okei, kyllä Grumpy ansaitsee vielä muutaman lauseen. Mutta ansaitsetteko te? ...Oho, kirjan opithan alkavat näköjään välittömästi vaikuttaa! Eli toimii, check! Tällaiselle toisinaan hieman ylipirteällekin ihmiselle, niin kuin minä, tällainen kirja voisi toisinaan tehdä ihan hyvääkin, ja mukana on vielä harjoitteitakin. Jes! I'm becoming grumpy! 

Tämä on tällainen kepeä ja hauska elämäntaito-opas, joka pitää osata ottaa juuri sopivan yrmeästi... tai sitten huumorilla. Kevyt kirjanen, jossa on mukana kaikki parhaat Grumpy Cat-kuvat, hieman Grumpyn elämänkaarta ja muuta pikku nippelitietoa hänestä. Lisäksi kirjasta löytyy pieniä hauskoja tehtäviä ja pelejä, sekä sitten vielä ihan arkipäivän ohjeistusta mm. siihen, että kuinka muodostetaan oikeaoppinen yrmeä ilme tai vastataan ärsyttäviin kysymyksiin eri kielillä. Niin kuin Grumpy sanookin yrmeässä johdannossaan: Todellinen yrmeys tulee nimittäin sisältä - se täytyy tuntea luissa ja ytimissä. Vaikka et olisikaan syntynyt yrmeänä kuten minä, voit kehittää yrmeän asenteen. Tämä kirja auttaa siinä.  

Joten varsinkin, kun lukee tätä näin joulun alla, tulee pakostikin hieman pirulliselle mielelle ja sanonkin, että jos on pokkaa, niin tämä kannattaa antaa lahjaksi appiukolle! ...jos ei, niin sitten iskälle. Joissain tapauksissa anoppi tai äitikin voidaan hyväksyä.

INFO-ISKU! Majesteettisen näköinen Grumpy Cat on syntynyt huhtikuussa vuonna 2012 ja sillä on veli nimeltä Pokey. Kotoisin Grumpy on Arizonasta ja se on ollut kuuluisa nettikissa jo lähemmäs neljä vuotta ja varmasti maailman rikkain kissa. Sillä jo muutama vuosi sitten Grumpy oli tahkonut rahaa reippaasti yli 50 miljoonaa, joten voin vain kuvitella, että kuinka rikas kissa on nykypäivänä. Huh! Grumpyn ilmeestä varmaan johtu se, että olin tähän asti harhaanjohdettu, sillä oikeastihan Grumpy onkin tyttökissa, jonka alunperäinen nimi on Tardar Souce. Lisäksi Wikipedia tietää kertoa, että kissan yrmeä ilme ja lyhyet jalat johtuvat geenimutaatiosta, josta yleisesti kärsivät Munchkin-kissat. Rotu on Suomessa harvinainen, sillä Suomen Kissaliitto Ry ei ole hyväksynyt sitä, eikä se siten voi osallistua sen alaisin näyttelyihin. 

Arvosanaa tällaiselle kirjalle on todella vaikea antaa, mutta pakkohan sitä nyt jotain olisi aina sanoa... Joten annetaan tälle 3-/5. Koska olen aina tykkännyt Grumpysta, niin tuntuisikin nyt petokselta vallan lytätä se, mutta silti on kyllä pakko todeta, että kirja on melko... turha. Mutta jos löytäisin tämän alennuksesta, saattaisin ihan idean takia ostaakin sen lahjaksi jollekin yllämainitsemistani henkilöistä, sillä se olisi hauskaa! I'm the little devil!

Grumpy Cat: Yrmeä kirja, aktivoiva opas sinulle, joka haluat näyttää närkästyneeltä (2013)
Alkuperäisteos: Grumpy Cat - A Grumpy Book by Grumpy Cat (2013)
Kustantamo: Karisto Oy
Noin 84 sivua.
Arvostelukappale

Chekkaa myös seuraavat:

# BFF-lukuhaaste 20.11.16-14.2.2017
# Viikon 36 vitsi [sikaläppä]
# Viikon 45 lainaus [prostituutio sodan aikaan]

-peace & love, and (un)respect to you all-