J.K. Rowling, John Tiffany & Jack Thorne: Harry Potter ja kirottu lapsi

Käsissäni on uusin Harry Potter, ja totaalisena HP-fanina vallan tärisen innosta. Siis uusi Potteri, voi hyvä luoja! Tälla kertaa kyseessä ei ole muutenkaan aivan "normaali" kirja, sillä tämä - Harry Potter ja kirottu lapsi (Oi mikä nimikin!) - on kirjoitettu näytelmän muotoon... Kyllä, tämä on oikeasti näytelmäkäsikirjoitus, jonka Rowling on luonut yhdessä John Tiffanyn ja Jack Thornen kanssa. Thorne sitten kirjoitti tämän näytelmäksi, jonka ensi-iltaa vietettiin Lontoon West Endissä 30.7.2016, ja voi kun olisin saanut olla paikalla! Mutta liput myytiin loppuun jo vuotta aiemmin, muutamissa minuuteissa, kun 120 000 HP-fania tavoitteli lippuja itselleen. Seuraavana päivänä sitten tämä kirjakin ilmestyi markkinoille, ja nyt sitäkin on myyty jo useita kymmeniä miljoonia kappaleita eri kielillä ja eiköhän näytelmän oikeudetkin ala myös pian levitä maailmalle. Joten nyt silmät tarkkana, sillä uskon ja toivon, että vuoden parin sisällä tätä voidaan näyttää myös suomessakin. Ja jos jotain voin luvata, niin sen, että olen kyllä salamana siellä! ...Nyt kun tätä Potteria mietin, niin koskakohan tästä tehdään myös leffa, entä tuleekohan Daniel, Emma, sekä Rupert näyttelemään Harrya, Hermionea ja Ronia vanhempina, niin kuin Kuoleman varjelusten lopussa..?? Intresting thoughts!

"Kahdeksas tarina. Yhdeksäntoista vuotta myöhemmin. 
Harry Potterilla ei ole koskaan ollut helppoa, ja vaikeuksia riittää nytkin kun hän on taikaministeriön ylityöllistetty virkamies, aviomies ja kolmen kouluikäisen lapsen isä. Samaan aikaan kun Harry kamppailee esiin pyrkivän menneisyytensä kanssa, hänen nuorin poikansa Albus joutuu ottamaan vastuksekseen suvun henkisen perinnön taakan. Menneisyyden ja nykyisyyden sulautuessa pahaenteisesti yhteen sekä isä että poika oppivat ikävän totuuden: toisinaan pimeys nousee odottamattomista paikoista."
(Takakansi)

Pakko sanoa, että tämä oli ensimmäinen näytelmäkirjoitus, jonka muistan lukeneeni, joten se vaati aluksi hieman  totuttelua... Mutta onneksi todellisena Potteri-fanina osasin luoda mielikuvituksesta ja muistista aina oikeanlaisen ympäristön, sillä kirjassahan ei mitenkään liiemmilti paikkoja kuvailla. Aina alun pienen maininnan jälkeen siitä, että missä ollaan, tarinaa kannatteleekin täysin eri ihmisten puheenvuorot, niin kuin käsikirjoituksissa yleensä kai tapana onkin, ellei toisinaan muutamin sanoin, joitakin asentoja, ilmeitä tai mielialoja sitten kuvata. Ja aluksi se tuottikin lievää hämmennystä ja jopa ärsyyntymistä, sillä kaipaukseni Tylypahkaan ja sen maisemiin oli niin suuri, jonka voitte varmaan ymmärtääkin, että vähempi tuntui pettymyksenä. Ja jos en olisi lukenut HP-kirjoja ja nähnyt kyseisiä leffoja ainakin kymmeniä kertoja, olisin ollut välillä pihalla kuin lumiukko! Joten ikävä kyllä tätä kirjaa ei välttämättä kannata lukea ilman Potteri-tietämystä, sillä itse ainakin uskoisin, että silloin tästä ei saisi täysiä tehoja irti, jos sitten mitään tehoja muutenkaan, sillä tämä vaatii mielikuvitusta ja sen, että osaa hahmottaa tapahtumat aina oikeaan paikkaan...

SCORPIUS: Eniten maailmassa toivoin, että pääsen Tylypahkaan ja saan kaverin, jonka kanssa aiheuttaa sekasortoa. Sellaisen kuin Harry Potter. Ja sitten sain hänen poikansa. Ihan mielettömän hyvä tuuri. ALBUS: Enhän minä ole sellainen kuin isäni. SCORPIUS: Sinä olet parempi. Sinä olet paras ystäväni, Albus. Ja sekasortoa on nyt viimeisen päälle. Mikä on mahtavaa, se vain että - pakko on sanoa - uskallan myöntää - että olen pikkuhiukan - ihan pikkuhiukan peloissani.  ALBUS katsoo SCORPIUSTA ja hymyilee. ALBUS: Sinäkin olet minun paras ystäväni. Äläkä ole huolissasi - minulla on tästä hyvä aavistus.

Aluksi minulla olikin vielä paljon vaikeampaa tämän kirjan kanssa, sillä näytelmäkäsikirjoituksen lukeminen ei todellakaan ollut mikään ihan piece of cake. Olinkin jo melko varma etten voi antaa tälle arvosanaksi kuin maksimissaan 3+/5, josta tunsin suurta harmia, ja melkein, että pettäisin Potterin... Mutta pisteet nousivat lukiessa, sillä tarina oli kuitenkin ihan pirun hyvä... Juuri oikeanlainen Potteri-tarina, niin kuin voitte kuvitella! Juonesta en aio tällä kertaa kertoa yhtään mitään, sillä yksi pahimmista asioista mitä voi toiselle tehdä, on spoilata Harry Potterin juoni. Kokemuksesta tiedän. Sillä itselleni kävi aikoinaan niin, että kun odottelin HP ja puoliverinen prinssi kirjan suomennosta, ihan into pinkeenä, viimisiä päiviä vietiin, niin eräs silloinen luokkakaveri, joka ei edes lukenut Pottereita. tuli ja sanoi, että oli kuullut kaveriltaan, että se niiden rehtori kuulemma kuolee siinä lopussa. AAARGH! Voiko pahempaa toiselle tehdä? Voin sanoa, että silloin olisi tehnyt mieli tinttaista kyseistä luokkatoveria nokkaan ja juosta itkien kotiin... Mitä en tosin tehnyt, sillä olinhan kuitenkin jo 2kymmentä, joten annoin "sivistyneesti" vain savun nousta korvista. Mutta vielä kymmenenkin vuoden päästä muistelen katkerasti tapahtunutta, sillä Harry Potterista ei sovi laskea leikkiä, se on vakava asia.

No lopulta, kun tämän kirjan kirjoitustyyliin sitten tottui ja otti sen oman mielikuvituksen oikein ahkeraan käyttöön, niin lukeminenkin alkoi sujua... Vaikka onkin kyllä pakko myöntää, että olisin todella kaivannut takaisin Tylypahkaan, siis todella kaivannut kerrontaa Tylypahkasta ja muustakin ympäristöstä, joka nyt jäi vain muutaman lauseen varaan... Voi olla, että vikaa löytyy minustakin, mutta kyllä se pisteitä rajoitti, että kerronta jäi niin vähäiseksi, sillä voi luoja mikä kirja tämä olisikaan saattanut olla, jos kerronta olisi ollut ns. normaali. Mutta koska se on uusin Potteri, jossa on kaikenlisäksi toimiva juoni, sitä ottaa kaiken vastaan minkä vain saa, ja mielummin palaa hetkeksi mielessään Tylypahkaan ystävien keskelle kuin ei lainkaan. Ja juuri ystävien vuoksi tämä sopii myös mainiosti luettavaksi myös BFF-lukuhaasteeseenkin, jossa on tarkoituksena lukea kirjoja joiden yhtenä kantavana tekijänä on ystävyys. Ja, niin kuin Pottereissa ylipäätänsä, niin tässäkin kirjassa ystävyys oli juuri yksi tärkeimmistä ja keskeisimmistä asioista. Minkä takia ongelmiin jouduttiin, mutta myös miksi niistä selvittiin...

Kuva näytelmästä, tässä luultavasti ollaankin Tylyahossa. Kuva ilmaisten kuvien sivuilta, pinterest.fi

Arvosanaa ei todellakaan ole mitenkään helppo antaa, sillä Potteri-faninahan haluaisin tietenkin antaa ainakin 5+ jo ihan pelkästään siitä, että uusi Potteri on ylipäätänsä ilmestynyt... Mutta vakavasti otettuna, joudun sitä hieman tiputtamaan, ja annankin arvosanaksi tasan 4/5.

J.K. Rowling, Jack Thorne & John Tiffany: Harry Potter ja kirottu lapsi (2016)
Alkuperäisnimi: Harry Potter and cursed child
Kustantanut: Tammi
Suomentanut: Jaana Kapari-Jatta
Itselleni: Arvostelukappale
432 sivua.

-peace & love, and respect to you all-